Liikuntaa työpaikoille

Yli puolet  suomalaisista yrityksistä sijoittaa työntekijöidensä liikuntaan yhteensä noin 67 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä rahalla liikkuu säännöllisesti noin 280 000 työntekijää vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa  vuonna 2010 oli 2 447 000  työssä käyvää ihmistä. Moni yritys antaa työntekijöilleen liikuntaseteleitä, jotka eivät mielestäni toimi hyvin. Kuinka moni oikeasti motivoituu 10€ liikuntasetelillä, jos ei ole tottunut liikkumaan?

Ongelmat pois työpaikalta

"Työnantajat kuittaavat työympäristöä vaivaavat ongelmat liikuntalipuilla. Työntekijöiden liikuntaan on helpompi puuttua kuin työoloihin tai ilmapiiriin", Työterveyslaitoksen apulaistutkija ja työfysioterapeutti Ritva Kukkonen toteaa Tekniikka ja Talous lehden artikkelissa. Ei tarvitse Einstein olla, että tajuaa miten työpaikan yleinen huono ilmapiiri, stressitaso ja työtahti vaikuttavat työn tehokkuuteen ja yleiseen jaksamiseen.

Työnantajalla on työterveyshuoltolain mukaan velvollisuus huolehtia työhyvinvoinnista ja työkyvystä. Johtajien pitäisi ottaa enemmän huomioon työntekijöiden jaksaminen ja terveys, eikä vain tuijottaa tuloksen tekemiseen. Kun ihmiset ovat fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa he pysyvät terveenä ja jaksavat paremmin tehdä töitä, jolloin alkaa tulostakin syntyä. Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus. Henkinen ja fyysinen osa kulkevat käsi kädessä toistensa kanssa. Jos toiseen tulee trauma, se myös vaikuttaa toiseen. Jokaisella on vastuu omasta terveydestään, mutta myös työnantajalla on vastuu työntekijänsä terveydestä.

 

Vain liikkujat liikkuvat

Työpaikkaliikuntabarometrin mukaan yleisimmin käytetyt tuki- tai palvelumuodot ovat itsejärjestettävät liikuntamuodot, kertaluontoiset ostopalvelut ja liikuntasetelit. Nämä kolme ovat yleistyneet selvästi vuoden 2007 jälkeen. Sen sijaan säännöllisten liikunta- ja terveyspalveluiden käyttö on vähentynyt roimasti. Menestyvä yritys asettaa tavoitteita pitkällä aikavälillä eteenpäin, mutta yritysten liikuntapalvelujen käytössä näyttää olevan päinvastainen trendi.

Jos yrityksissä halutaan vaikuttaa liikunnalla yleiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin, niin tukien tulisi kohdata kaikki.Vuonna 2009 noin 42% työntekijöistä käytti säännöllisesti työnantajan tarjoamia etuja ja noin 52% edes silloin tällöin. Eli vajaa puolet ei käytä etuja, vaikka niitä olisi tarjolla (Työpaikkaliikuntabarometri). Liikunta-seteli ei välttämättä motivoi sellaista ihmistä aloittamaan liikkumista, joka ei ole tottunut liikkumaan. Hyvä esimerkki on liikuntabonukset. Mitä enemmän liikut, sitä enemmän saat palkkaa. Se varmasti motivoi ihmistä, joka on tottunut viettämään työpäivän jälkeiset illat television edessä. Kuinka moni oikeasti motivoituu 10€ liikuntasetelillä, jos ei ole tottunut liikkumaan? Ihmiset jotka liikkuvat muutenkin ottavat hyödyn irti liikuntaseteleistä.

  

Aktiivinen ohjaaminen ja seuranta

Usealla työpaikalla on tehty tutkimuksia liikunnan vaikutuksesta työkykyyn. Tulokset ovat olleet positiivisia, kun liikunnanohjaus on ollut aktiivista ja seuranta jatkuvaa, mutta ohjauksen ja seurannan päätyttyä vaivat ovat palautuneet. Vuoden 2009 työpaikkaliikuntabarometrin mukaan 84 prosentilla työpaikoista tuetaan työntekijöiden liikuntaharrastuksia, mutta vain muutamalla kymmenellä työpaikalla seuranta on jatkuvaa.

Työpaikkaliikuntaan käytettävistä resursseista ja kohteista päättää yhä useammin yrityksen johto. Kuitenkaan suurin osa palveluja käyttävistä henkilöistä ei kuulu yrityksen johtoon. Ymmärrettävästi yritysten johto päättää käytettävistä resursseista, mutta siitä miten ja mihin rahat käytetään mielestäni pitäisi päättää henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon ammattilaisten. Olisi tärkeää saada käytettävä rahasumma kohdistettua niin, että sen hyöty saataisiin maksimoitua.

 

Haluat kehittää oman työpaikkasi hyvinvointia lue lisää www.proximafinland.fi/yrityksille

Lähteet: 

1: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/26494/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201101311727.pdf?sequence=1

2:  http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/suomen-paras-tyollistaja-pekkaniska-nostaa-tuottavuutta-ja-tyohyvinvointi 

3: http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article45922.ece 

4: http://sannaperkio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/44316-liikunta-virkistaa-tyontekoa

 

Miksi hieroja kyselee kaiken maailman kysymyksiä?

Usein asiakkaani ihmettelevät ensimmäisellä käyntikerralla, kun kysyn heiltä ison liudan kysymyksiä. Asiat, joita tiedustelen ovat nimi, syntymävuosi, osoite, puhelinnumero, ammatti jatyönkuva, harrastukset,sairaudet ja lääkitykset, tehdyt leikkaukset, murtumat ja vammat.

Muutaman kerran on tullut kysymys, mitä nämä kysymykset hierontaan liittyy - Sinähän vain hierot. Nyt haluan avata ihmisille syyt näiden kysymyksien taustalla ja selventää mitä eroa on sillä, kun ilman haastattelua aletaan hieromaan.


Yhteistiedot:

Nimi kysytään tietysti, että tiedetään kuka on asiakkaana. Puhelinnumero on  tärkeä tietää molempiin suuntiin. Asiakkaan puhelinnumeroa tarvitaan, jos hoitajan puolesta joudutaan siirtämään aikaa esimerkiksi sairastumisen takia. Tai jos asiakas ei jostain syystä saavukaan hoitoon, niin häneen voidaan ottaa yhteittä ja
selvittää asia. Osoitetietoja käytetään laskuttamiseen. Esimerkiksi hoitolaitoksessani peruutus täytyy tehdä 24h ennen hoitoa. Jos näin ei tee, hoidosta veloitetaan 50%. Tämä voidaan suorittaa laskuttamalla. Osoite- ja
sähköpostitietoja voidaan käyttää myös asiakaskirjeiden ja mainosten lähettämiseen, jos asiakas näin sallii. Moni hieroja on yksityinen yrittäjä ja jokainen asikas, joka jättää tulematta hoitoon on tappiollinen. Jos asiakas peruuttaa hoitonsa ajoissa, hierojalla on mahdollisuus saada uusi asiakas hänen tilalleen.
On myös hyvä tietää, minkä ikäinen asiakas on. Kaksikymppisen ja 60-vuotiaan luuston rakenne ovat erilaisia. Ulkoinen olemus ei aina anna kuvaa ihmisen todellisesta iästä. Ikä antaa tietyt lähtökohdat hoidolle. Näin hoitaja voi valmistautua paremmin tulevaan hoitoon.

Ammatti ja harrastukset kertovat ihmisestä paljon. Esimerkiksi jos ajattelee ihmistä, joka työskentelee näyttöpäätteen edessä noin 8 tuntia päivässä ja sen lisäksi harrastaa käsitöitä. Voi olettaa, että hänellä niska-hartiaseutu outuu todella koville. Kun taas vertaa häntä kaveriin, joka on palomies ja  harrastuksina on juoksu ja kuntosali ja harjoitus tunteja viikossa tulee noin 15, on tilanne hyvin erilainen. Monesti tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat työperäisiä. Näillä tiedoilla on helpompi lähteä haastattelemaan asiakasta lisää ja pureutua kiinni vaivan aiheuttajaan, eikä vain tyytyä lievittämään oireita.
On tärkeää oleellista tietää asiakkaan sairauksista ja lääkityksistä. Pahin skenaario on, että asiakas saa sairaskohtauksen hieronnan aikana. Sairastietojen perusteella on helpompi antaa oikeanlainen ensiapu ja välittää tieto myös mahdollisille ensihoitajille. Osa sairauksista aiheuttaa rajoitteita hieronnalle. Rajoitteet ovat hyvin yksilöllisiä sairaudesta ja asiakkaasta riippuen. Esimerkiksi aktiivinen syöpä rajoittaa hierontaa. Aluetta,
jossa on syöpäpesäkkeet ei saa hieroa. Hieronta voiaktivoida syöpäsoluja ja lähettää etäpesäkkeitä. Jos syöpä on esimerkiksi yläkehossa, silloin voi hieroa esimerkiksi jalkoja. Asiakkaan kannattaa kuitenkin kysyä lääkärinsä  mielipidettä asiaan.

Leikkaukset, murtumat ja vammat eivät parane syvällä kudoksissa niin nopeasti, kuin esimerkiksi päältä voi näyttää. Jos asiakkaalle on tehty esimerkiksi polven ristisideleikkaus kaksi kuukautta sitten, asiakas voi jo liikkua lähes normaalisti leikkauksen jälkeen, mutta polven erilaisia mobilisointeja tulee kuitenkin välttää.

Kauken kaikkiaan haastattelu tehdään asiakkaiden turvallisuuden ja mahdollisimminman hyvän hoidontakia. Hieroja, joka ei tee näitä haastatteluja, laiminlyö velvollisuuksiaan. Kovin usein hieronnassa ei satu hoitovirheitä, mutta kukaan asiakas tai hoitaja ei halua niitä omalle kohdalleen. Näillä kysymyksillä
hoitovirheet voidaan minimoida.