Yli puolet suomalaisista yrityksistä sijoittaa työntekijöidensä liikuntaan yhteensä noin 67 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä rahalla liikkuu säännöllisesti noin 280 000 työntekijää vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa vuonna 2010 oli 2 447 000 työssä käyvää ihmistä. Moni yritys antaa työntekijöilleen liikuntaseteleitä, jotka eivät mielestäni toimi hyvin. Kuinka moni oikeasti motivoituu 10€ liikuntasetelillä, jos ei ole tottunut liikkumaan?
Ongelmat pois työpaikalta
"Työnantajat kuittaavat työympäristöä vaivaavat ongelmat liikuntalipuilla. Työntekijöiden liikuntaan on helpompi puuttua kuin työoloihin tai ilmapiiriin", Työterveyslaitoksen apulaistutkija ja työfysioterapeutti Ritva Kukkonen toteaa Tekniikka ja Talous lehden artikkelissa. Ei tarvitse Einstein olla, että tajuaa miten työpaikan yleinen huono ilmapiiri, stressitaso ja työtahti vaikuttavat työn tehokkuuteen ja yleiseen jaksamiseen.
Työnantajalla on työterveyshuoltolain mukaan velvollisuus huolehtia työhyvinvoinnista ja työkyvystä. Johtajien pitäisi ottaa enemmän huomioon työntekijöiden jaksaminen ja terveys, eikä vain tuijottaa tuloksen tekemiseen. Kun ihmiset ovat fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa he pysyvät terveenä ja jaksavat paremmin tehdä töitä, jolloin alkaa tulostakin syntyä. Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus. Henkinen ja fyysinen osa kulkevat käsi kädessä toistensa kanssa. Jos toiseen tulee trauma, se myös vaikuttaa toiseen. Jokaisella on vastuu omasta terveydestään, mutta myös työnantajalla on vastuu työntekijänsä terveydestä.
Vain liikkujat liikkuvat
Työpaikkaliikuntabarometrin mukaan yleisimmin käytetyt tuki- tai palvelumuodot ovat itsejärjestettävät liikuntamuodot, kertaluontoiset ostopalvelut ja liikuntasetelit. Nämä kolme ovat yleistyneet selvästi vuoden 2007 jälkeen. Sen sijaan säännöllisten liikunta- ja terveyspalveluiden käyttö on vähentynyt roimasti. Menestyvä yritys asettaa tavoitteita pitkällä aikavälillä eteenpäin, mutta yritysten liikuntapalvelujen käytössä näyttää olevan päinvastainen trendi.
Jos yrityksissä halutaan vaikuttaa liikunnalla yleiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin, niin tukien tulisi kohdata kaikki.Vuonna 2009 noin 42% työntekijöistä käytti säännöllisesti työnantajan tarjoamia etuja ja noin 52% edes silloin tällöin. Eli vajaa puolet ei käytä etuja, vaikka niitä olisi tarjolla (Työpaikkaliikuntabarometri). Liikunta-seteli ei välttämättä motivoi sellaista ihmistä aloittamaan liikkumista, joka ei ole tottunut liikkumaan. Hyvä esimerkki on liikuntabonukset. Mitä enemmän liikut, sitä enemmän saat palkkaa. Se varmasti motivoi ihmistä, joka on tottunut viettämään työpäivän jälkeiset illat television edessä. Kuinka moni oikeasti motivoituu 10€ liikuntasetelillä, jos ei ole tottunut liikkumaan? Ihmiset jotka liikkuvat muutenkin ottavat hyödyn irti liikuntaseteleistä.
Aktiivinen ohjaaminen ja seuranta
Usealla työpaikalla on tehty tutkimuksia liikunnan vaikutuksesta työkykyyn. Tulokset ovat olleet positiivisia, kun liikunnanohjaus on ollut aktiivista ja seuranta jatkuvaa, mutta ohjauksen ja seurannan päätyttyä vaivat ovat palautuneet. Vuoden 2009 työpaikkaliikuntabarometrin mukaan 84 prosentilla työpaikoista tuetaan työntekijöiden liikuntaharrastuksia, mutta vain muutamalla kymmenellä työpaikalla seuranta on jatkuvaa.
Työpaikkaliikuntaan käytettävistä resursseista ja kohteista päättää yhä useammin yrityksen johto. Kuitenkaan suurin osa palveluja käyttävistä henkilöistä ei kuulu yrityksen johtoon. Ymmärrettävästi yritysten johto päättää käytettävistä resursseista, mutta siitä miten ja mihin rahat käytetään mielestäni pitäisi päättää henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon ammattilaisten. Olisi tärkeää saada käytettävä rahasumma kohdistettua niin, että sen hyöty saataisiin maksimoitua.
Haluat kehittää oman työpaikkasi hyvinvointia lue lisää www.proximafinland.fi/yrityksille
Lähteet:
1: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/26494/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201101311727.pdf?sequence=1
Hyvä kirjoitus faktojen kanssa. Mielenkiintoisia pointteja! Työnantajien pitäisi ehdottomasti panostaa vielä enemmän työntekijöidensä arkiliikunnan lisäämiseen.
VastaaPoista