Ihminen liikuttaa noin 5 kiloa painavaa päätään yli 600 kertaa tunnissa, valveilla ja nukkuessaan (1). Nämä ovat pieniä ja hienovaraisia liikkeitä, joissa syvillä lihaksilla on suurempi vastuu. Lisäksi ne pitävät kaularangan asentoa yllä ja tukevat sitä. Etenkin kallon pohjassa sijaitsevalla ns. niskarusetilla on suuri merkitys pään päivittäisissä liikkeissä, esimerkiksi nyökkäämisessä (1). Pintakerroksissa olevat isommat lihakset vastaavat pään ja kaularangan isoista liikelaajuuksista.
Miksi niska-hartiaseutu tulee kipeäksi?
Niskakivun taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Se voi olla akuuttiin tapaturman tai huonoon nukkuma-asentoon liittyvä kiputila tai hiljalleen vuosien saatossa esimerkiksi kulumisen tai huonon työergonomian seurauksena kehittyvä oireisto. Niska- ja kaularankaperäisiä oireita voi esiintyä myös hartioissa, käsissä sekä pään alueella (1).
Lihakset ja aivot tarvitsevat happea ja ravinteita toimiakseen oikein. Jatkuva lihasjännitys, esimerkiksi huonosta ryhdistä johtuva, kiristää lihaksia ja heikentää verenkiertoa ja hermotusta pään, hartioiden ja käsivarsien alueella. Tämä aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvaa lihas- ja päänsärkyä. Keho reagoi siihen niin, että se pyrkii supistamaan hapettomana olevia lihaksia, joilloin syntyy kramppi. Olet varmaan joskus tuntenut niskassasi äkillisen pitkäaikaisen kivun ja samalla pää ei tahdo liikkua minnekään.Jos kipu pahenee yleensä päivän mittaan, on kiinnitettävä huomiota työskentelyasentoihin ja siihen saako niska-hartiaseutu tarpeeksi liikettä päivän aikana. Jos särky on pahimmillaan aamuisin, silloin syy on todennäköisesti vääränlaisessa tyynyssä tai sängyssä. Niska ei saa silloin tukea tarpeeksi, vaan se on joko koko ajan venytyksessä tai puristuksissa.
Lihasjännitysperäinen niskakipu on yleisin terveyskeskuslääkäreiden antama diagnoosi(1).
Mikä tähän lääkkeeksi?
Kuten aiemmin jo todettu, kaularangan syvät asentoaylläpitävät lihakset rajoittavat kaularangan liikettä kiristyessään. Kohdistamalla hieronnan näihin lihaksiin olen saanut hyvin positiivisia tuloksia aikaan. Mobilisoivalla hieronnalla käydään kaularangan jokainen nikamataso läpi. Niska-hartiahierontaan on hyvä sisällyttää hartian etuosa, rintalihakset(naisilla rintalihasten yläosa) ja kaulanlihakset.
Asiakkaan oma aktiivisuus on aina tärkeää, asiakas saa myös kotihoito-ohjeita, miten pitää yllä jo saatua liikkuvuutta ja miten lisätä sitä mahdollisimman tehokkaasti.
Tukena voi käyttää myös kylmä- ja lämpöhoitoja, tulehduskipulääkkeitä ja -voiteita.
Jos asiakkaalla on tyypillistä toistuva niska-hartiaseudun kivut ja päänsäryt niin silloin pitää alkaa etsiä syytä toimintatavoista.
Varaa aika hierontaan tai fysioterapiaan täältä!
Lähteet:
1. Kaisa Litovuo, Niskakivun vaikutus kaularangan motoriseen konttrolliin, Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Fysioterapian koulutusohjelma, Opinnäytetyö, Kevät 2010
keskiviikko 31. elokuuta 2011
keskiviikko 24. elokuuta 2011
Urheiluhieronta
Miten urheiluhieronta eroaa tavallisesta hieronnasta?
Minun vastaanotollani varsinainen urheiluhieronta ei eroa tavallisesta hieronnasta, vaan ero tulee siinä miten hierontaa suunnitellaan.
-Urheilijan kanssa täytyy ottaa huomioon onko tällä hetkellä esimerkiksi kilpailukausi vai peruskuntokausi.
-Tärkeää on tehdä valmennuksen kanssa yhteistyötä ja koota urheilijasta profiili, jossa ilmenee treenin, lihashuollon, levon ja ravinnon suhde. Aina ongelmat eivät ole lihaksissa tai vaikka hapenotossa. Vaan ongelma voi olla esimerkiksi nuorella urheilijalla stressi koeviikosta. Harjoitusohjelmaa seuraamalla on helpompi lähteä etsimään vastauksia siihen, miksi laji ei tunnu sujuvan.
-Jokaisella lajilla on omat vaatimuksen myös hieronnan suhteen.
-lajille tyypilliset rasitusvammat, joita pyritään ennaltaehkäisemään.
-lajille tyypillinen liikkuvuus ja sen optimointi
-tavoitteena on monipuolinen urheilija
-urheilijan omatoimisen lihashuollon optimointi
Urheilijan kanssa aloitettaessa hierontahoitosarjaa, on aluksi hyvä tehdä esimerkiksi ryhti- ja liikkuvuusanalyysi, jotta pystytään välittömästi keskittää hoidot ongelma-alueisiin.
Kiinnostuitko? Haluatko alkaa tekemään urheiluhierontayhteistyötä? Tarvitseeko urheiluseurasi hierojaa?
Ota yhteyttä!
Urheiluhieroja Arttu Peltola
050 3399504, peltola.arttu(a)gmail.com
Tai tule käymään Tampereen keskustassa Hyvä Olo Ilonassa Koskikatu 7 A 2.krs.
Minun vastaanotollani varsinainen urheiluhieronta ei eroa tavallisesta hieronnasta, vaan ero tulee siinä miten hierontaa suunnitellaan.
-Urheilijan kanssa täytyy ottaa huomioon onko tällä hetkellä esimerkiksi kilpailukausi vai peruskuntokausi.
-Tärkeää on tehdä valmennuksen kanssa yhteistyötä ja koota urheilijasta profiili, jossa ilmenee treenin, lihashuollon, levon ja ravinnon suhde. Aina ongelmat eivät ole lihaksissa tai vaikka hapenotossa. Vaan ongelma voi olla esimerkiksi nuorella urheilijalla stressi koeviikosta. Harjoitusohjelmaa seuraamalla on helpompi lähteä etsimään vastauksia siihen, miksi laji ei tunnu sujuvan.
-Jokaisella lajilla on omat vaatimuksen myös hieronnan suhteen.
-lajille tyypilliset rasitusvammat, joita pyritään ennaltaehkäisemään.
-lajille tyypillinen liikkuvuus ja sen optimointi
-tavoitteena on monipuolinen urheilija
-urheilijan omatoimisen lihashuollon optimointi
Urheilijan kanssa aloitettaessa hierontahoitosarjaa, on aluksi hyvä tehdä esimerkiksi ryhti- ja liikkuvuusanalyysi, jotta pystytään välittömästi keskittää hoidot ongelma-alueisiin.
Kiinnostuitko? Haluatko alkaa tekemään urheiluhierontayhteistyötä? Tarvitseeko urheiluseurasi hierojaa?
Ota yhteyttä!
Urheiluhieroja Arttu Peltola
050 3399504, peltola.arttu(a)gmail.com
Tai tule käymään Tampereen keskustassa Hyvä Olo Ilonassa Koskikatu 7 A 2.krs.
Intialainen päähieronta
Intialainen päähieronta on mieltä rentouttava, oloa rauhoittava ja stressiä lievittävä. Se hiljentää mielen ja vaikuttaa tärkeisiin energiakeskuksiin eli chakroihin.
Hoidossa käsitellään lapojen väli, olkavarret, rintalihakset, niska, pää, kasvot ja korvat.
Hoito toteutetaan asiakkaan istuessa mukavasti tuolilla. Hoidossa ei käytetä mitään rasvoja ja päällä saa olla esim. T-paita. Hoito on ennen kaikkea mielikuvamatka omaan sisimpään ja samalla mahdollisuus rentoutua musiikin ja kynttilöiden luomassa tunnelmassa. Intialainen päähieronta sopii erittäin hyvin myös raskaana oleville!
- niska-hartia seudun sekä pään alueen ongelmat
- päänsärky, migreeni, huimaus
- silmien ja korvien ongelmat
- tinnitus
- stressi ja keskittymisongelmat
- muistiongelmat
- unettomuus
Voit varata ajan hoitoon netistä suoraan täältä.
Tai puhelimitse 010 320 3440, 050 3399504
Minut löydät Tampereen keskustasta Koskikatu 7 A2.krs Hyvä Olo Ilonasta.
Hoidossa käsitellään lapojen väli, olkavarret, rintalihakset, niska, pää, kasvot ja korvat.
Hoito toteutetaan asiakkaan istuessa mukavasti tuolilla. Hoidossa ei käytetä mitään rasvoja ja päällä saa olla esim. T-paita. Hoito on ennen kaikkea mielikuvamatka omaan sisimpään ja samalla mahdollisuus rentoutua musiikin ja kynttilöiden luomassa tunnelmassa. Intialainen päähieronta sopii erittäin hyvin myös raskaana oleville!
Intialaisella päähieronnalla voidaan saada helpotusta mm. seuraaviin vaivoihin:
- niska-hartia seudun sekä pään alueen ongelmat
- päänsärky, migreeni, huimaus
- silmien ja korvien ongelmat
- tinnitus
- stressi ja keskittymisongelmat
- muistiongelmat
- unettomuus
Voit varata ajan hoitoon netistä suoraan täältä.
Tai puhelimitse 010 320 3440, 050 3399504
Minut löydät Tampereen keskustasta Koskikatu 7 A2.krs Hyvä Olo Ilonasta.
Hieronta
Klassinen hieronta on perinteistä pehmytkudoskäsittelyä eri tekniikoin.
Käytän hieronnassa apuna klassisen hieronnan otteiden lisäksi mobilisoivaa hierontaa, kalvojen käsittelyä, akupainantaa ja vyöhyketerapiaa.
Hieronta sopii kaikenikäisille vauvasta vaariin.
Hieronnan tarkoituksena on parantaa ihmisen toimintakykyä vähentämällä lihaksien kireyttä ja lisäämällä elastisuutta, nivelten liikkuvuutta, nopeuttamalla aineenvaihduntaa, poistamalla kuona-aineita ja rentouttamalla.
Pyri käymään säännöllisesti hieronnassa noin kerran kuussa. Näin pystyt ennaltaehkäsemään tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja niihin voidaan puuttua ajoissa.
Hieronnassa on tärkeää pyrkiä löytämään syy vaivoihin sen lisäksi, että annetaan apua niihin. Toimintatapojen ja kuntoutuksen ohjaus on tärkeä osa hierontaa.
Hieronnasta on apua seuraaviin vaivoihin:
- päänsärkyä / migreeniä
- huimausta
- niska-hartiaseudun hermojen pinnetila
- käsien puutuneisuutta
- olkapääoireita
- issias- tai muita hermosärkyjä
- unettomuutta
- stressiä
- nilkan ja polven kiputiloja
- ym. ongelmia tuki- ja liikuntaelinalueilla
Voit varata ajan hoitoon netistä suoraan täältä.
Tai puhelimitse 010 320 3440, 050 3399504
Minut löydät Tampereen keskustasta Koskikatu 7 A2.krs Hyvä Olo Ilonasta.
Käytän hieronnassa apuna klassisen hieronnan otteiden lisäksi mobilisoivaa hierontaa, kalvojen käsittelyä, akupainantaa ja vyöhyketerapiaa.
Hieronta sopii kaikenikäisille vauvasta vaariin.
Hieronnan tarkoituksena on parantaa ihmisen toimintakykyä vähentämällä lihaksien kireyttä ja lisäämällä elastisuutta, nivelten liikkuvuutta, nopeuttamalla aineenvaihduntaa, poistamalla kuona-aineita ja rentouttamalla.
Pyri käymään säännöllisesti hieronnassa noin kerran kuussa. Näin pystyt ennaltaehkäsemään tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja niihin voidaan puuttua ajoissa.
Hieronnassa on tärkeää pyrkiä löytämään syy vaivoihin sen lisäksi, että annetaan apua niihin. Toimintatapojen ja kuntoutuksen ohjaus on tärkeä osa hierontaa.
Hieronnasta on apua seuraaviin vaivoihin:
- päänsärkyä / migreeniä
- huimausta
- niska-hartiaseudun hermojen pinnetila
- käsien puutuneisuutta
- olkapääoireita
- issias- tai muita hermosärkyjä
- unettomuutta
- stressiä
- nilkan ja polven kiputiloja
- ym. ongelmia tuki- ja liikuntaelinalueilla
Voit varata ajan hoitoon netistä suoraan täältä.
Tai puhelimitse 010 320 3440, 050 3399504
Minut löydät Tampereen keskustasta Koskikatu 7 A2.krs Hyvä Olo Ilonasta.
perjantai 20. toukokuuta 2011
Liikuntaa työpaikoille
Yli puolet suomalaisista yrityksistä sijoittaa työntekijöidensä liikuntaan yhteensä noin 67 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä rahalla liikkuu säännöllisesti noin 280 000 työntekijää vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa vuonna 2010 oli 2 447 000 työssä käyvää ihmistä. Moni yritys antaa työntekijöilleen liikuntaseteleitä, jotka eivät mielestäni toimi hyvin. Kuinka moni oikeasti motivoituu 10€ liikuntasetelillä, jos ei ole tottunut liikkumaan?
Ongelmat pois työpaikalta
"Työnantajat kuittaavat työympäristöä vaivaavat ongelmat liikuntalipuilla. Työntekijöiden liikuntaan on helpompi puuttua kuin työoloihin tai ilmapiiriin", Työterveyslaitoksen apulaistutkija ja työfysioterapeutti Ritva Kukkonen toteaa Tekniikka ja Talous lehden artikkelissa. Ei tarvitse Einstein olla, että tajuaa miten työpaikan yleinen huono ilmapiiri, stressitaso ja työtahti vaikuttavat työn tehokkuuteen ja yleiseen jaksamiseen.
Työnantajalla on työterveyshuoltolain mukaan velvollisuus huolehtia työhyvinvoinnista ja työkyvystä. Johtajien pitäisi ottaa enemmän huomioon työntekijöiden jaksaminen ja terveys, eikä vain tuijottaa tuloksen tekemiseen. Kun ihmiset ovat fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa he pysyvät terveenä ja jaksavat paremmin tehdä töitä, jolloin alkaa tulostakin syntyä. Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus. Henkinen ja fyysinen osa kulkevat käsi kädessä toistensa kanssa. Jos toiseen tulee trauma, se myös vaikuttaa toiseen. Jokaisella on vastuu omasta terveydestään, mutta myös työnantajalla on vastuu työntekijänsä terveydestä.
Vain liikkujat liikkuvat
Työpaikkaliikuntabarometrin mukaan yleisimmin käytetyt tuki- tai palvelumuodot ovat itsejärjestettävät liikuntamuodot, kertaluontoiset ostopalvelut ja liikuntasetelit. Nämä kolme ovat yleistyneet selvästi vuoden 2007 jälkeen. Sen sijaan säännöllisten liikunta- ja terveyspalveluiden käyttö on vähentynyt roimasti. Menestyvä yritys asettaa tavoitteita pitkällä aikavälillä eteenpäin, mutta yritysten liikuntapalvelujen käytössä näyttää olevan päinvastainen trendi.
Jos yrityksissä halutaan vaikuttaa liikunnalla yleiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin, niin tukien tulisi kohdata kaikki.Vuonna 2009 noin 42% työntekijöistä käytti säännöllisesti työnantajan tarjoamia etuja ja noin 52% edes silloin tällöin. Eli vajaa puolet ei käytä etuja, vaikka niitä olisi tarjolla (Työpaikkaliikuntabarometri). Liikunta-seteli ei välttämättä motivoi sellaista ihmistä aloittamaan liikkumista, joka ei ole tottunut liikkumaan. Hyvä esimerkki on liikuntabonukset. Mitä enemmän liikut, sitä enemmän saat palkkaa. Se varmasti motivoi ihmistä, joka on tottunut viettämään työpäivän jälkeiset illat television edessä. Kuinka moni oikeasti motivoituu 10€ liikuntasetelillä, jos ei ole tottunut liikkumaan? Ihmiset jotka liikkuvat muutenkin ottavat hyödyn irti liikuntaseteleistä.
Aktiivinen ohjaaminen ja seuranta
Usealla työpaikalla on tehty tutkimuksia liikunnan vaikutuksesta työkykyyn. Tulokset ovat olleet positiivisia, kun liikunnanohjaus on ollut aktiivista ja seuranta jatkuvaa, mutta ohjauksen ja seurannan päätyttyä vaivat ovat palautuneet. Vuoden 2009 työpaikkaliikuntabarometrin mukaan 84 prosentilla työpaikoista tuetaan työntekijöiden liikuntaharrastuksia, mutta vain muutamalla kymmenellä työpaikalla seuranta on jatkuvaa.
Työpaikkaliikuntaan käytettävistä resursseista ja kohteista päättää yhä useammin yrityksen johto. Kuitenkaan suurin osa palveluja käyttävistä henkilöistä ei kuulu yrityksen johtoon. Ymmärrettävästi yritysten johto päättää käytettävistä resursseista, mutta siitä miten ja mihin rahat käytetään mielestäni pitäisi päättää henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon ammattilaisten. Olisi tärkeää saada käytettävä rahasumma kohdistettua niin, että sen hyöty saataisiin maksimoitua.
Haluat kehittää oman työpaikkasi hyvinvointia lue lisää www.proximafinland.fi/yrityksille
Lähteet:
1: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/26494/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201101311727.pdf?sequence=1
2: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/suomen-paras-tyollistaja-pekkaniska-nostaa-tuottavuutta-ja-tyohyvinvointi
3: http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article45922.ece
4: http://sannaperkio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/44316-liikunta-virkistaa-tyontekoamaanantai 9. toukokuuta 2011
Miksi hieroja kyselee kaiken maailman kysymyksiä?
Usein asiakkaani ihmettelevät ensimmäisellä käyntikerralla, kun kysyn heiltä ison liudan kysymyksiä. Asiat, joita tiedustelen ovat nimi, syntymävuosi, osoite, puhelinnumero, ammatti jatyönkuva, harrastukset,sairaudet ja lääkitykset, tehdyt leikkaukset, murtumat ja vammat.
Muutaman kerran on tullut kysymys, mitä nämä kysymykset hierontaan liittyy - Sinähän vain hierot. Nyt haluan avata ihmisille syyt näiden kysymyksien taustalla ja selventää mitä eroa on sillä, kun ilman haastattelua aletaan hieromaan.
Yhteistiedot:
Nimi kysytään tietysti, että tiedetään kuka on asiakkaana. Puhelinnumero on tärkeä tietää molempiin suuntiin. Asiakkaan puhelinnumeroa tarvitaan, jos hoitajan puolesta joudutaan siirtämään aikaa esimerkiksi sairastumisen takia. Tai jos asiakas ei jostain syystä saavukaan hoitoon, niin häneen voidaan ottaa yhteittä ja
selvittää asia. Osoitetietoja käytetään laskuttamiseen. Esimerkiksi hoitolaitoksessani peruutus täytyy tehdä 24h ennen hoitoa. Jos näin ei tee, hoidosta veloitetaan 50%. Tämä voidaan suorittaa laskuttamalla. Osoite- ja
sähköpostitietoja voidaan käyttää myös asiakaskirjeiden ja mainosten lähettämiseen, jos asiakas näin sallii. Moni hieroja on yksityinen yrittäjä ja jokainen asikas, joka jättää tulematta hoitoon on tappiollinen. Jos asiakas peruuttaa hoitonsa ajoissa, hierojalla on mahdollisuus saada uusi asiakas hänen tilalleen.
On myös hyvä tietää, minkä ikäinen asiakas on. Kaksikymppisen ja 60-vuotiaan luuston rakenne ovat erilaisia. Ulkoinen olemus ei aina anna kuvaa ihmisen todellisesta iästä. Ikä antaa tietyt lähtökohdat hoidolle. Näin hoitaja voi valmistautua paremmin tulevaan hoitoon.
Ammatti ja harrastukset kertovat ihmisestä paljon. Esimerkiksi jos ajattelee ihmistä, joka työskentelee näyttöpäätteen edessä noin 8 tuntia päivässä ja sen lisäksi harrastaa käsitöitä. Voi olettaa, että hänellä niska-hartiaseutu outuu todella koville. Kun taas vertaa häntä kaveriin, joka on palomies ja harrastuksina on juoksu ja kuntosali ja harjoitus tunteja viikossa tulee noin 15, on tilanne hyvin erilainen. Monesti tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat työperäisiä. Näillä tiedoilla on helpompi lähteä haastattelemaan asiakasta lisää ja pureutua kiinni vaivan aiheuttajaan, eikä vain tyytyä lievittämään oireita.
On tärkeää oleellista tietää asiakkaan sairauksista ja lääkityksistä. Pahin skenaario on, että asiakas saa sairaskohtauksen hieronnan aikana. Sairastietojen perusteella on helpompi antaa oikeanlainen ensiapu ja välittää tieto myös mahdollisille ensihoitajille. Osa sairauksista aiheuttaa rajoitteita hieronnalle. Rajoitteet ovat hyvin yksilöllisiä sairaudesta ja asiakkaasta riippuen. Esimerkiksi aktiivinen syöpä rajoittaa hierontaa. Aluetta,
jossa on syöpäpesäkkeet ei saa hieroa. Hieronta voiaktivoida syöpäsoluja ja lähettää etäpesäkkeitä. Jos syöpä on esimerkiksi yläkehossa, silloin voi hieroa esimerkiksi jalkoja. Asiakkaan kannattaa kuitenkin kysyä lääkärinsä mielipidettä asiaan.
Leikkaukset, murtumat ja vammat eivät parane syvällä kudoksissa niin nopeasti, kuin esimerkiksi päältä voi näyttää. Jos asiakkaalle on tehty esimerkiksi polven ristisideleikkaus kaksi kuukautta sitten, asiakas voi jo liikkua lähes normaalisti leikkauksen jälkeen, mutta polven erilaisia mobilisointeja tulee kuitenkin välttää.
Kauken kaikkiaan haastattelu tehdään asiakkaiden turvallisuuden ja mahdollisimminman hyvän hoidontakia. Hieroja, joka ei tee näitä haastatteluja, laiminlyö velvollisuuksiaan. Kovin usein hieronnassa ei satu hoitovirheitä, mutta kukaan asiakas tai hoitaja ei halua niitä omalle kohdalleen. Näillä kysymyksillä
hoitovirheet voidaan minimoida.
Muutaman kerran on tullut kysymys, mitä nämä kysymykset hierontaan liittyy - Sinähän vain hierot. Nyt haluan avata ihmisille syyt näiden kysymyksien taustalla ja selventää mitä eroa on sillä, kun ilman haastattelua aletaan hieromaan.
Yhteistiedot:
Nimi kysytään tietysti, että tiedetään kuka on asiakkaana. Puhelinnumero on tärkeä tietää molempiin suuntiin. Asiakkaan puhelinnumeroa tarvitaan, jos hoitajan puolesta joudutaan siirtämään aikaa esimerkiksi sairastumisen takia. Tai jos asiakas ei jostain syystä saavukaan hoitoon, niin häneen voidaan ottaa yhteittä ja
selvittää asia. Osoitetietoja käytetään laskuttamiseen. Esimerkiksi hoitolaitoksessani peruutus täytyy tehdä 24h ennen hoitoa. Jos näin ei tee, hoidosta veloitetaan 50%. Tämä voidaan suorittaa laskuttamalla. Osoite- ja
sähköpostitietoja voidaan käyttää myös asiakaskirjeiden ja mainosten lähettämiseen, jos asiakas näin sallii. Moni hieroja on yksityinen yrittäjä ja jokainen asikas, joka jättää tulematta hoitoon on tappiollinen. Jos asiakas peruuttaa hoitonsa ajoissa, hierojalla on mahdollisuus saada uusi asiakas hänen tilalleen.
On myös hyvä tietää, minkä ikäinen asiakas on. Kaksikymppisen ja 60-vuotiaan luuston rakenne ovat erilaisia. Ulkoinen olemus ei aina anna kuvaa ihmisen todellisesta iästä. Ikä antaa tietyt lähtökohdat hoidolle. Näin hoitaja voi valmistautua paremmin tulevaan hoitoon.
Ammatti ja harrastukset kertovat ihmisestä paljon. Esimerkiksi jos ajattelee ihmistä, joka työskentelee näyttöpäätteen edessä noin 8 tuntia päivässä ja sen lisäksi harrastaa käsitöitä. Voi olettaa, että hänellä niska-hartiaseutu outuu todella koville. Kun taas vertaa häntä kaveriin, joka on palomies ja harrastuksina on juoksu ja kuntosali ja harjoitus tunteja viikossa tulee noin 15, on tilanne hyvin erilainen. Monesti tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat työperäisiä. Näillä tiedoilla on helpompi lähteä haastattelemaan asiakasta lisää ja pureutua kiinni vaivan aiheuttajaan, eikä vain tyytyä lievittämään oireita.
On tärkeää oleellista tietää asiakkaan sairauksista ja lääkityksistä. Pahin skenaario on, että asiakas saa sairaskohtauksen hieronnan aikana. Sairastietojen perusteella on helpompi antaa oikeanlainen ensiapu ja välittää tieto myös mahdollisille ensihoitajille. Osa sairauksista aiheuttaa rajoitteita hieronnalle. Rajoitteet ovat hyvin yksilöllisiä sairaudesta ja asiakkaasta riippuen. Esimerkiksi aktiivinen syöpä rajoittaa hierontaa. Aluetta,
jossa on syöpäpesäkkeet ei saa hieroa. Hieronta voiaktivoida syöpäsoluja ja lähettää etäpesäkkeitä. Jos syöpä on esimerkiksi yläkehossa, silloin voi hieroa esimerkiksi jalkoja. Asiakkaan kannattaa kuitenkin kysyä lääkärinsä mielipidettä asiaan.
Leikkaukset, murtumat ja vammat eivät parane syvällä kudoksissa niin nopeasti, kuin esimerkiksi päältä voi näyttää. Jos asiakkaalle on tehty esimerkiksi polven ristisideleikkaus kaksi kuukautta sitten, asiakas voi jo liikkua lähes normaalisti leikkauksen jälkeen, mutta polven erilaisia mobilisointeja tulee kuitenkin välttää.
Kauken kaikkiaan haastattelu tehdään asiakkaiden turvallisuuden ja mahdollisimminman hyvän hoidontakia. Hieroja, joka ei tee näitä haastatteluja, laiminlyö velvollisuuksiaan. Kovin usein hieronnassa ei satu hoitovirheitä, mutta kukaan asiakas tai hoitaja ei halua niitä omalle kohdalleen. Näillä kysymyksillä
hoitovirheet voidaan minimoida.
perjantai 8. huhtikuuta 2011
Raskaus ja hieronta
Raskauden aikana naisen keho muuttuu paljon. Seurauksena on monenlaisia oireita ja kiputiloja. Monet odottavat äidit miettivät, mikä tähän voisi auttaa, voiko esimerkiksi mennä hierontaan. Jokainen kokee ja aistii kehon muutokset eritavalla. Jokaista on kodeltava yksilöllosesti ja vastattava hänen tavoitteisiin.
Raskaus jaetaan kolmeen vaiheeseen ja jokaisessa vaiheessa on tyypilliset oireet ja ne tulee ottaa huomioon hieronnassa.
Alkuraskaus (rv 0-12)
Tyypillisiä tuntemuksia ja oireita alkuraskauden aikana on pahoinvointi, väsymys, palelu, huimaus, rintojen arkuus, tihentynyt virtsaamistarve ja vihlaisut alavatsassa, nivustaipeissa, lonkissa ja häpyluuliitoksessa.
Alkuraskauden aikana näkyvät fyysiset muutokset eivät ole niin isoja kuin kahden jälkimmäisen vaiheen aikana, mutta hormonaaliset vaikutukset alkavat alkuraskauden aikana. Keho valmistautuu sikiön kasvuun ja sunnytykseen.
Raskauden alkuvaiheessa keskenmenon riski on suurempi, jolloin ei käytetä paljoa voimaa ja vältetään synnytystä käynistäviä akupisteitä pisteitä.
Asiakasta voidaan hieroa vielä niin, että hän vatsallaan. Hieroa voi myös kyljellään tai istuen.
Alkuraskauden aikana hieronnalla pyritään rentouttamaan asiakasta ja antamaan hänelle raskauden ajaksi eväitä, millä keinnoin hän itse pystyy nostamaan omaa fyysistä kuntoaan ja toimintakykyään.
Tärkeää on kannustaa ja ohjata asiakasta liikkumaan. Etenkin vatsa- ja selkälihasten vahvistaminen on tärkeää. Tässä vaiheessa kun niitä pystyy vielä harjoittamaan ja vahvistamaan. Hyvä fyysinen kunto auttaa selviytymään raskausajasta ja synnytyksestä paremmin ja nopeuttaa palautumista synnytyksen jälkeen.
Keskiraskaus (rv 13-27)
Tämä on yleensä raskauden energisintä aikaa. Keskiraskauden aikana hemoglobiini laskee ja asiakasta saattaa huimata helposti. Etenkin hierontapöydältä noustessa on varmistettava, että asiakas pysyy pystyssä. Sikiö kasvaa voimakkaasti keskiraskauden aikana. Sikiön aiheuttaman paine lannerangan ja lantion alueelle heikentää jalkojen verenkiertoa. Oireina ovat selkäkipu, suonenvedot, jalkojen turvotus ja suonikohjut.
Eniten huomioita vaativia alueita ovat selkä, pakarat, jalat ja hartiat. Hieronta voidaan suorittaa niin asiakas istuu tai on kylkimakuulla.
Asiakasta on hyvä kannustaa liikkumaan, jotta lihaksisto pysyy paremmassa kunnossa synnytystä varten. Uinti, vesijuoksu ja erilaiset jumpat ovat hyviä liikuntamuotoja.
Kohdun alkaessa kasvaa iho alkaa myös venymään. On tärkeää huolehtia ihon kosteuttamisesta erilaisin rasvoin ja voitein. Hieronnalla voidaan lisätä ihon verenkiertoa ja elastisuutta, milloin ei synny niin helposti arpikudosta.
Loppuraskaus (rv 28-40)
Loppuraskauden aikana sikiön paine elimistöön aiheuttaa suoliston toiminnan hidastumista, virtsaamisen tarpeen lisääntymistä, närästystä, hengenahdistusta ja nopeampaa hengästymistä fyysisissä suorituksissa, kun kohtu nousee kylkikaareen. Kehon painopiste on muuttunut eteen- ja alaspäin, jolloin etenkin lannerangan luonnollinen kaari voimistuu. Selkä- ja häpyluuliitoskivut ovat loppuvaiheessa pahimmillaan, jolloin alaselän hieronta entistä tärkeämpää. Lantion ja selän mobilisointia tulee kuitenkin välttää, löystyneiden nivelsiteiden takia. Turvotus käsissä, jaloissa ja kasvoissa lisääntyy. Kädet saattavat myös puutuilla. Raajojen alueelle kannattaa tehdä lymfaattista hierontaa vähentämään turvotusta.
Lämpöhoitoa voi käyttää alavatsaan, selkään ja hartiaseudulle lisäämään verenkiertoa. Kylmähoitoa voi käyttää jalkoihin ja käsiin vähentämään turvotusta. Jalkoihin ja käsiin voi tehdä myös lymfaattista hierontaa vähentämään turvotusta. Lämpö- ja kylmähoidon kanssa kannattaa olla maltillinen. Asiakkaan tarkkailu lämpö- ja kylmähoidon aikana erityisen tärkeää.
Ruokaa ei kannata syödä muutamaan tuntiin ennen hierontaan tuloa, ettei tule pahanolontunnetta. Helpoin hieronta-asento istualtaan, mutta kylkimakuukin käy. Alavatsa kannattaa tukea hyvin muutamalla tyynyllä.
Hieronnalla voi tukea synnytyksen käynnistymistä vyöhyketerapeuttisin tekniikoin.
Hieronta on turvallinen hoitomuoto raskauden aikana. Jos olet epävarma hieronnan suhteen niin kannattaa keskustella oman lääkärisin kanssa ja soittaa paikallisille hierojille ja kysyä miten hyvin he ovat perehtyneet raskainaolevien hierontaan. Fysioterapeuttina pystyn ohjaamaan asiakkaille, miten hallita vaivoja raskauden jokaisessa vaiheessa. Myös raskauden jälkeiset selkävaivat ja liikkuminen jos joskus tuottaa ongelmia.
Omassa hieroja koulutuksessani olen saanut perustiedot raskaanaolevien hierontaa varten ja lisäksi olen paneutunut raskauden aikaiseen hierontaan kirjallisuutta lukemalla ja haastettelemalla kätilötyön ammattilaisia.
Ota rohkeasti yhteyttä 0440399952 tai sähköpostilla arttu@proximafinland.fi.
Voit myös varata ajan suoraan osoitteesta www.proximafinland.fi/ajanvaraus
Artikkelissa Löydä oma tapasi liikkuaVau.fi sivustolta kerrotaan hyviä liikuntamuotoja, jotka sopivat raskaana olevalle. Vau.fi sivustolta löytyy paljon asiantuntija-artikkeleita esimerkiksi raskauden suunnittelusta, odotuksesta ja lapsen kehityksestä.
Raskaus jaetaan kolmeen vaiheeseen ja jokaisessa vaiheessa on tyypilliset oireet ja ne tulee ottaa huomioon hieronnassa.
Alkuraskaus (rv 0-12)
Tyypillisiä tuntemuksia ja oireita alkuraskauden aikana on pahoinvointi, väsymys, palelu, huimaus, rintojen arkuus, tihentynyt virtsaamistarve ja vihlaisut alavatsassa, nivustaipeissa, lonkissa ja häpyluuliitoksessa.
Alkuraskauden aikana näkyvät fyysiset muutokset eivät ole niin isoja kuin kahden jälkimmäisen vaiheen aikana, mutta hormonaaliset vaikutukset alkavat alkuraskauden aikana. Keho valmistautuu sikiön kasvuun ja sunnytykseen.
Raskauden alkuvaiheessa keskenmenon riski on suurempi, jolloin ei käytetä paljoa voimaa ja vältetään synnytystä käynistäviä akupisteitä pisteitä.
Asiakasta voidaan hieroa vielä niin, että hän vatsallaan. Hieroa voi myös kyljellään tai istuen.
Alkuraskauden aikana hieronnalla pyritään rentouttamaan asiakasta ja antamaan hänelle raskauden ajaksi eväitä, millä keinnoin hän itse pystyy nostamaan omaa fyysistä kuntoaan ja toimintakykyään.
Tärkeää on kannustaa ja ohjata asiakasta liikkumaan. Etenkin vatsa- ja selkälihasten vahvistaminen on tärkeää. Tässä vaiheessa kun niitä pystyy vielä harjoittamaan ja vahvistamaan. Hyvä fyysinen kunto auttaa selviytymään raskausajasta ja synnytyksestä paremmin ja nopeuttaa palautumista synnytyksen jälkeen.
Keskiraskaus (rv 13-27)
Tämä on yleensä raskauden energisintä aikaa. Keskiraskauden aikana hemoglobiini laskee ja asiakasta saattaa huimata helposti. Etenkin hierontapöydältä noustessa on varmistettava, että asiakas pysyy pystyssä. Sikiö kasvaa voimakkaasti keskiraskauden aikana. Sikiön aiheuttaman paine lannerangan ja lantion alueelle heikentää jalkojen verenkiertoa. Oireina ovat selkäkipu, suonenvedot, jalkojen turvotus ja suonikohjut.
Eniten huomioita vaativia alueita ovat selkä, pakarat, jalat ja hartiat. Hieronta voidaan suorittaa niin asiakas istuu tai on kylkimakuulla.
Asiakasta on hyvä kannustaa liikkumaan, jotta lihaksisto pysyy paremmassa kunnossa synnytystä varten. Uinti, vesijuoksu ja erilaiset jumpat ovat hyviä liikuntamuotoja.
Kohdun alkaessa kasvaa iho alkaa myös venymään. On tärkeää huolehtia ihon kosteuttamisesta erilaisin rasvoin ja voitein. Hieronnalla voidaan lisätä ihon verenkiertoa ja elastisuutta, milloin ei synny niin helposti arpikudosta.
Loppuraskaus (rv 28-40)
Loppuraskauden aikana sikiön paine elimistöön aiheuttaa suoliston toiminnan hidastumista, virtsaamisen tarpeen lisääntymistä, närästystä, hengenahdistusta ja nopeampaa hengästymistä fyysisissä suorituksissa, kun kohtu nousee kylkikaareen. Kehon painopiste on muuttunut eteen- ja alaspäin, jolloin etenkin lannerangan luonnollinen kaari voimistuu. Selkä- ja häpyluuliitoskivut ovat loppuvaiheessa pahimmillaan, jolloin alaselän hieronta entistä tärkeämpää. Lantion ja selän mobilisointia tulee kuitenkin välttää, löystyneiden nivelsiteiden takia. Turvotus käsissä, jaloissa ja kasvoissa lisääntyy. Kädet saattavat myös puutuilla. Raajojen alueelle kannattaa tehdä lymfaattista hierontaa vähentämään turvotusta.
Lämpöhoitoa voi käyttää alavatsaan, selkään ja hartiaseudulle lisäämään verenkiertoa. Kylmähoitoa voi käyttää jalkoihin ja käsiin vähentämään turvotusta. Jalkoihin ja käsiin voi tehdä myös lymfaattista hierontaa vähentämään turvotusta. Lämpö- ja kylmähoidon kanssa kannattaa olla maltillinen. Asiakkaan tarkkailu lämpö- ja kylmähoidon aikana erityisen tärkeää.
Ruokaa ei kannata syödä muutamaan tuntiin ennen hierontaan tuloa, ettei tule pahanolontunnetta. Helpoin hieronta-asento istualtaan, mutta kylkimakuukin käy. Alavatsa kannattaa tukea hyvin muutamalla tyynyllä.
Hieronnalla voi tukea synnytyksen käynnistymistä vyöhyketerapeuttisin tekniikoin.
Hieronta on turvallinen hoitomuoto raskauden aikana. Jos olet epävarma hieronnan suhteen niin kannattaa keskustella oman lääkärisin kanssa ja soittaa paikallisille hierojille ja kysyä miten hyvin he ovat perehtyneet raskainaolevien hierontaan. Fysioterapeuttina pystyn ohjaamaan asiakkaille, miten hallita vaivoja raskauden jokaisessa vaiheessa. Myös raskauden jälkeiset selkävaivat ja liikkuminen jos joskus tuottaa ongelmia.
Omassa hieroja koulutuksessani olen saanut perustiedot raskaanaolevien hierontaa varten ja lisäksi olen paneutunut raskauden aikaiseen hierontaan kirjallisuutta lukemalla ja haastettelemalla kätilötyön ammattilaisia.
Ota rohkeasti yhteyttä 0440399952 tai sähköpostilla arttu@proximafinland.fi.
Voit myös varata ajan suoraan osoitteesta www.proximafinland.fi/ajanvaraus
Artikkelissa Löydä oma tapasi liikkuaVau.fi sivustolta kerrotaan hyviä liikuntamuotoja, jotka sopivat raskaana olevalle. Vau.fi sivustolta löytyy paljon asiantuntija-artikkeleita esimerkiksi raskauden suunnittelusta, odotuksesta ja lapsen kehityksestä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)