Ihminen liikuttaa noin 5 kiloa painavaa päätään yli 600 kertaa tunnissa, valveilla ja nukkuessaan (1). Nämä ovat pieniä ja hienovaraisia liikkeitä, joissa syvillä lihaksilla on suurempi vastuu. Lisäksi ne pitävät kaularangan asentoa yllä ja tukevat sitä. Etenkin kallon pohjassa sijaitsevalla ns. niskarusetilla on suuri merkitys pään päivittäisissä liikkeissä, esimerkiksi nyökkäämisessä (1). Pintakerroksissa olevat isommat lihakset vastaavat pään ja kaularangan isoista liikelaajuuksista.
Miksi niska-hartiaseutu tulee kipeäksi?
Niskakivun taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Se voi olla akuuttiin tapaturman tai huonoon nukkuma-asentoon liittyvä kiputila tai hiljalleen vuosien saatossa esimerkiksi kulumisen tai huonon työergonomian seurauksena kehittyvä oireisto. Niska- ja kaularankaperäisiä oireita voi esiintyä myös hartioissa, käsissä sekä pään alueella (1).
Lihakset ja aivot tarvitsevat happea ja ravinteita toimiakseen oikein. Jatkuva lihasjännitys, esimerkiksi huonosta ryhdistä johtuva, kiristää lihaksia ja heikentää verenkiertoa ja hermotusta pään, hartioiden ja käsivarsien alueella. Tämä aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvaa lihas- ja päänsärkyä. Keho reagoi siihen niin, että se pyrkii supistamaan hapettomana olevia lihaksia, joilloin syntyy kramppi. Olet varmaan joskus tuntenut niskassasi äkillisen pitkäaikaisen kivun ja samalla pää ei tahdo liikkua minnekään.Jos kipu pahenee yleensä päivän mittaan, on kiinnitettävä huomiota työskentelyasentoihin ja siihen saako niska-hartiaseutu tarpeeksi liikettä päivän aikana. Jos särky on pahimmillaan aamuisin, silloin syy on todennäköisesti vääränlaisessa tyynyssä tai sängyssä. Niska ei saa silloin tukea tarpeeksi, vaan se on joko koko ajan venytyksessä tai puristuksissa.
Lihasjännitysperäinen niskakipu on yleisin terveyskeskuslääkäreiden antama diagnoosi(1).
Mikä tähän lääkkeeksi?
Kuten aiemmin jo todettu, kaularangan syvät asentoaylläpitävät lihakset rajoittavat kaularangan liikettä kiristyessään. Kohdistamalla hieronnan näihin lihaksiin olen saanut hyvin positiivisia tuloksia aikaan. Mobilisoivalla hieronnalla käydään kaularangan jokainen nikamataso läpi. Niska-hartiahierontaan on hyvä sisällyttää hartian etuosa, rintalihakset(naisilla rintalihasten yläosa) ja kaulanlihakset.
Asiakkaan oma aktiivisuus on aina tärkeää, asiakas saa myös kotihoito-ohjeita, miten pitää yllä jo saatua liikkuvuutta ja miten lisätä sitä mahdollisimman tehokkaasti.
Tukena voi käyttää myös kylmä- ja lämpöhoitoja, tulehduskipulääkkeitä ja -voiteita.
Jos asiakkaalla on tyypillistä toistuva niska-hartiaseudun kivut ja päänsäryt niin silloin pitää alkaa etsiä syytä toimintatavoista.
Varaa aika hierontaan tai fysioterapiaan täältä!
Lähteet:
1. Kaisa Litovuo, Niskakivun vaikutus kaularangan motoriseen konttrolliin, Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Fysioterapian koulutusohjelma, Opinnäytetyö, Kevät 2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti